Circus, makeup and monocykle..

Today we hit Home of Good Hope really hard With international nurse students. There were 6 of us from Finland, one from Denmark and 3 from Norway. Me and Finnish nurses took cab from home, and that guy robbed us. He changed price on the way to Goreahab Dumm, what an ass! So we payed double, and he could see from our faces next time he is coming to Katuturas Hospital we will be not so happy to see him. And here is no place to go judging on moral of care personal or being professional blah blah blah.. The basic rule of life is what goes around, comes around. We don't remember his face anymore, but I still like if that guy gets broken tyre. Anyway I think its better to pay and hate after, than make big drama, if you are already on a halfway in the car.

In workshop I planned for today original acrobatics, but because there were so many of us we decided to go with make up art, monocykling and making name tags for circus group members.
Originally from my group there were 6 members, but when word spreader that there is face painting the hut was full of kids. So we had a member recruiting moment in our circus group, because the only make up colors I have and allowed to use are not enough for every kid who wanna happy face. At this point life sucks and vanilla face man is pointing door if U are not for circus. So kids were making fast designs what they wanna do this week, maybe I won't see most of them, or maybe Ill have a junior group.

We brought as well juggling rings I made, and I saw them pretty fast in use by my senior circus members. They were juggling, with rings! How cool is that?! The smaller rings turned up more comfortable for juggling, and bigger rings, were for lashing peoples hands and heads. It was , funny, those kids know what to do with rings already :D

I started station where kids were making name tags with clothespin and cartoon. It was important for me, cause even I know by this time old circus members names, the new ones keep changing. And I don't like going pro bono every time and start over from basics, when my original group isn't getting something new. In other perspective it was nice  to see what kids are capable to craft with given equipment, so now I have my personal gallery of my circus group faces.

Another station inside was face painting, ruined by Mia and Veera. Girls were painting and teaching techniques of make up to kids. The senior members seemed to be managing fine by themselves, but new members really enjoyed flowers and leaves on their faces.

Outside Me and Stine was teaching mono cycling basics, to couple of boys. The need to try and success was pretty strong, and even after of couple of failures. Boys were climbing on top of monocykle just to try out once again. After all it was a nice day.

Ps. I bought two broom handlers, so this weekend Im doing juggling stick prototypes.

Tänään Me iskettiin Home of Good Hopelle isolla joukolla. Mukana oli sairaanhoitajaopiskelijoita eri maista. 6 Suomalaista, Tanskalainen sekä paikalla odotti kolme Norjalaista. Minä  ja suomalaiset tultiin pimeällä taksilla, ja se ryösti meidät nostamalla kyydin hinta tuplaksi matkan aikana. Melkoinen mulkku! Ehkä hän vaistoi meidän naamoista ettei vastaanotto ole lämmin, kun hän tulee ensi kerralla Katuturan sairaalaan. Ja tässä on turhaan moralisoida, ja paapattaa hoitotyön etiikasta tai suhtautumisesta kypsästi. Elämän perussääntö on bumerangi, se mitä jättää taakse tulee lopulta eteen. Eikä me edes muistetaan enä sen kaverin naamaa, mutta en pahoittaisi mieltä jos tyypiltä puhkeaisi kumi matkalla. Jokatapauksessa ole sitä mieltä että parempi maksa ja olla katkera, kun tehdä helvetimoinen draamanumero puolessa välissä matkaa.

Työpajaksi alunperin olin ajatelllut akrobatiaa. Mutta koska meitä oli niin paljon tulossa, päätin muutta suunnitelman muutoksen. Joten tänään oli luvassa maskeerausta, nimikylttie valmistusta, yksipyöräisen opettelua ja renkailla jongleerausta. Alkuperäisestä ryhmästä paikalla oli vain kuusi, mutta kun sana levisi ettäsisällä tehdään kasvomaalausta, lapsia oli koko vaja täynnä. Joten meillä oli pikainen uusien jäsenten rekrytointi hetki. Sirkusryhmällä on jäljellä vain minun tuomat maskeerausvärit, eikä ne riitä jokaisen lapsen naamalle. Joten tässä kohta elämä on rankka, ja valkoinen mies osoittaa kohti ovea jos et ole sirkuksessa. Lapset teki nopeita päätöksiä sitoutuuko he sirkusteluun vai jatkaako leikkiä ulkona ilman. Ehkä en tule näkemään heidän naamoja ensi viikolla, tai ehkä mulla on kohta junnuryhmä.

Me tuotiin myös jongleerausrenkaita ja näin ne samantein käytössä. Senjoorit jongleerasivat renkaita! Kuika mahtavaa! Pienemmät renkaat olivat sopivan painosia lapsille ja helpompia käsitellä, isommat taas soveltui esim pään ja käsien rengastamiseen. Se oli hauskaa, sillä lapset hetkessä hoksas mitä renkailla tehdä :D

Minä aloitin askartelupisteen jossa jokaiselle tehtiin nimikyltti pahvista ja pyykkipojasta. Se oli tärkeätä sillä vaikka osan jo Saran ryhmäläisten nimet ja kasvot, uudet jäsenet vaihtuu kokoajan.
Ja olen kyllästynyt aloittamaan alkeista joka työpajassa uusille jäsenille jos he käyvät vain kerran, samalla kun mun varsinainen ryhmä jää vaille huomiota eikä saa minulta mitään uutta työstettävää. Toisaalta oli myös kiva nähdä mihin lapset kykenevät annetuilla välineillä. Ja nyt mulla on henkilökohtainen kauhugalleria ryhmäläisistä nimien keraa.

Toista pistettä piyrittivät Veera Ja Mia. He tekivät kasvomaalauksia ja opettivat maskeeraustekniikkaa. Vaikka tämä ei ollut varsinaisesti senioreille uutta, uudet jäsenet nauttivat varmasti kukista ja lehtiköynöksistä kasvoillaan.

Ulkona minä ja Stine opetettiin yksipyöräisen alkeita pienelle poikaryhmälle. Halu yrittää ja onnistua oli valtava, ja vaikka yritykset tuottivatkin pettymyksiä. Pojat kiipesivät vuorotelleen yksipyöräisen satulaan yrittäen kesyttää sen. Kaikenkaikian se oli mukava päivä.

Ps. Ostin kaksi harjan vartta, katsotaan saanko tehtyä ekat prototyypit jonkkakeiloista viikonlopun aikana.