I had to experience it once, the payday weekend here in Namibia. I jumped in shift on Friday night, and by the time I got to Hospital there was already 5 ambulances. I chose to walk trough casualty to see whats coming. The Casualty was full of people, they had all of the beds occupied. People who laid on the beds was mostly covered in blood, some of then had knives in bodies. Resuscitation and casualty theatre was busy. Some guy had cut on his neck, mussels were totally separated from body, he walked and kept turning his head around, and you could see how surfaces scrub against each other and blood was pulping from the wound. Interesting night is coming I thought and continued my way to upstairs.
In theatre we had 3 explorative laparotomy and 3 c-sections. My anesthesiologist looked exhausted, she started her shift 12 hours before me. As well genie surgeon looked tired as well, he hold my back to check its fine. We have a deal, that by the time I'm leaving Ill give him my old military gas mask bag, he fell in love with it on first day we met.
The C-sections were performed at maturity clinic, so overtime there is call, one team goes trough casualty and front yard to maturity. This time I was coming late, so I followed alone my team. In corridor to casualty I saw Young man dragging a woman with knife in his hand, it was tool for opening packages or installing carpet floor. He stabbed her in right side of chest couple of time, by the time I managed ahead walking guardian realize situation. Guardian was sleepy and phlegmatic, but once he was on the board, he was shouting loud and approaching young man with baton. Thats for security in doors, they walk with knives in pockets searching someone to stab. On the way back to theatre couple of hours later same man laid with smashed face on trolley, hands cuffed and no signs of a woman. I tried ask about lady, but no one could recall her.
During the Saturday my doc managed to save woman who was shot in face with a gun. Bullet went trough. My colleagues told me that some patients didn't reach casualty alive. As well we extracted a screwdriver from mans spinal, it was all the way inside. Guy was really lucky cause if it went deeper his lung would be punctured, if it would be different angle, he would be paralyzed or dead. It could hit 1 cm left aorta. But he could move, breath and speak with screwdriver in his thorax spine. There is still chance for bases and sepsis, but I wish his luck cover those too.
My last patient died on table. It was craniotomy with massive bleeding, we had 7 liters of blood and flush in suction, at some point heart gave up. I u ask me, patient had no chance and even patient survived surgery the damage on the brain would be permanent. Better this way. I walked trough casualty on my way home, and asked about statistics. One of sisters told me that probably there was more then 100 stubs over the weekend, couple of gunshots and massive amount of blunt head injuries. Ill see more proper numbers next week. Well maybe its a Namibian win in football against Mozambique, that spared couple of lives on Saturday.
"Once it smiled a silent dell
Where the people did not dwell;
They had gone unto the wars,
Trusting to the mild-eyed stars,
Nightly, from their azure towers,
To keep watch above the flowers,
In the midst of which all day
The red sun-light lazily lay.
Now each visitor shall confess
The sad valley's restlessness.
Nothing there is motionless --
Nothing save the airs that brood
Over the magic solitude."
E.A.Poe 1845, The Walley of Unrest
Mun täytyi saada kokea sen kerran, palkkapäivä Namibiassa. Hyppäsin perjantaina yövuoroon leikkuriiin. Kun saavuin sairaalalle edessä loisti jo viisi ambulanssia. Päätin mennä sen läpi nähdäkseen mitä on tulossa. Ensiapu oli täysi ihmisistä. Ne jotka makasivet paareilla, olivat veren peitossa. Siellä, täällä sojotti veitsiä. Elvytys oli kiireinen, toimenpide sali myös. Yksi mies käveli viilto niskassa, lihakset oli täysin poikki, hän käänteli päätään ja puhui puhelimessa. Leikkauspinnat hankasi toisiaan vastaan ja jokaisella hankauksella pulppusi verta ulos haavasta. Mielenkiintoinen yö tulossa ajattelin mennessäni yläkertaan.
Leikkurissa odotti kolme tutkivaa laparatomia ja 3 sektiota. Mun anesthesialääkäri oli väsyneen näköinen. Hän oli aloittanut 12 tuntia mua ennen. Leikkava gyne näytti myös väsyneltä, leikkausten välissä hän kähmensi laukkuani katsoakseen onko se kunnossa. Meillä on diili, lupasin antaa hänelle vanhan kaasunaamarin kassin palattaessani Suomeen. Heillä on rakkaussuhde ensisilmäyksestä.
Sektiot tehdään alakerrassa, äitiysklinikalla. Silloin tällöin sinne tulee puhelu ja yksi tiimi menee ensiavun läpi ja pihan poikki äitiyspolille. Tällä kertaa olin myöhässä. Sairaalan sisällä käytävällä nuori mies talutti naista niska kainalossa, toisessa kädessä sillä oli mattoveitsi. Hän ehtii tökätä naista oikeaan kylkeen muutaman kertaan ennenn kuin sain vastaan kävelevän vartijan tajuamaan tilanteen. Vartija oli väsynyt ja flegmattinen, ja hänen katse vaelsi käytävällä, läpsäytin häntä hartijaan ja sanoin että tuolla on vetsi. Hän heräsi ja lähti ääntä korottaeen pamppu kädessä selvittämään tilannetta. Se turvallisuudesta sisätiloissa, nää kulkee veitset taskussa etsien puukotettavaa. Muutama tunti myöhemmin palattaessani yläkjertaan, näin saman myehen paareilla, tällä kertaa käsiraudoissa ja kasvot puurona. Yritin kysellä henkilökunnalta naisesta mutta kukaan ei tuntunut nähneen häntä.
Lauantain aikana mun tiimi onnistui pelastamaan päähän ammutun naisen, luoti meni läpi. Alakerrassa kollegat kertoivat ettei kaikki potilaat päässeet elossa ensiapuun asti. Me myös saimme mehevän talttapääruuvimeisselin poistettavaksi spinaalitilasta. Mies oli todella onnekas, koska meisselin ollessa eri kulmassa hän olisi todennäköisesti paralysoitunut tai kuollut, sentti vasempaan ja aorta olisi mennyt rikki, ja isommalla voimalla se olisi mennyt syvemmälle ja puhkaissut keuhkon. Hän pystyi puhumaan, liikkumaan hengittämään. Hänellä oli vielä chänssit mätäpaiseseen ja sepsikseen, mutta toivon että hänen onni kantaa noiden yli.
Mun viimeinen potilas kuoli pöydälle. Se oli päätrauma massiivivuodolla, hänelle tehtiin kallonavaus. Meillä oli 7 litraa verta ja huuhtelua imussa, kun hänen sydän antoi periksi. Jos multa kysytään näin on parempi, sillä vauriot aivomassalle olivat mittavat. Kävelin taas ensiavun läpi matkalla kotia. Kysyin yhdeltä hoitajalta tilastoista. Hän laski nopeasti noin 100 pistoa, muutaman ammutun ja lukuisiä päätraumoja. Tarkemmat tilastot saadaan ensi viikolla. Ehkä Namibian voitto jalkapallossa Mosambikkiä vastaan säästi muutaman elämän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti